Helka-Impeliinin naapurit
Nocturne Borealis
Kirjoitettu 5.8.2007, tekijöinä Tero Aalto, Ilari Sani, Eero Vitie ja Miia Vistilä.
Helka-Impeliinin verhot heilahtivat. Kaksi muijaa vilkaisi ikkunaan päin ja jatkoi pyörimistään kohti Markiisi W. Alhe Kaihomielen residenssiä. Joka tunnetaan nimellä Agolas. Agolaan todellinen luonto on salattu, ja vain Helkamuumio osaisi sen paljastaa.
Helka naamioitui ovelasti hoitsuksi, ja lähti helmat koholla hipsuttelemaan kohti Agolaan portteja, jotka helisivät Katariinan profetiaalisen mourunnan pyörteissä. Parhaan ystävänsä ja elinkumppaninsa Paula-mummon Emppu-koira seurasi perässä kieli ulkona lutvuttaen.
"Hus! Häivy!" törähti Helka-Impi ja potkaisi rakkia. Kaksi muijaa pyörähtivät Kimmon navassa, koska eivät mahtuneet mustikkaan, olihan Helka-Impeliini jo siellä. Siis Agolaassa, siellä hoitsut heilimöivät ja jäteveenukset tanssivat sambaa 24/7.
Helka soluttautui oitis ilkamoivaan joukkoon selvittääkseen Kaihomielten kaihoisan salaisuuden. Äkkiä hän tunnisti toisen muijista! Hän oli kuin olikin Kreivitär Begonia af Blasén! Kreivitär oli jo kauan kaivannut markiisitar Kaihomieltä liittymään hienostoruumiiden seurapiiriin markiisinsa majo- ja poloneesipartneriksi.
Toinen muijista paljastui kuningatar Viktoriaksi, johon Kimmo oli kaihoisasti kalahtanut. Kimmo siis kutisti itsensä ja työntyi omaan napaansa naisten perään päästäkseen. Mutta Helka-Impyellä oli suunnitelma!
Nenä porkkanassa rahisten Helka-Impeliini pyörähteli hepat poloneesin tahtiin, ja lähestyi kaikkia samanaikaisesti. "Nytpä jäitte kiinni!" huudahti Helka syöksyessään tuulispäänä, "tällaista menoa ei voida sallia Rouvan, saatika minun selkäni takana!" Yrjänä-markiisitar ei kuitenkaan ollut Helkalle kiitollinen henkensä pelastamisesta: "Olisin jo kauan sitten halunnut liittyä viha-rakastamaani puolisooni tuonpuoleisessa seurapiirissä!"
Markiisi W. Alhe Kaihomieli astui ulos huvimajastaan ja tervehti kaikkia pihalleen saapuneita: "Kylläpäs täällä onkin väkeä."
"Aika paljon porukkaa mun napaan mahtuu, ois pitänyt käydä useammin suihkussa", Kimmo pyyteli anteeksi. Agolas olikin anteeksi-antavainen, ja heilautti verhojaan sadasti.
Mutta verhojen takaa kajasti Helka-Impeliinin kotitalo, joka muistutti häntä matkansa tarkoituksesta.
"Kertokaahan nyt", hän pyysi, "mikä tämä salaisuus oikein on."
Epäröiden, kuin haluten paeta, markiisin haamu lausui: MINÄ OLEN KALMO.
Kaikki hengähtivät. Kimmo meni suihkuun ja pesi napansa tarkkaan. Se oli kaiken loppu.
